Uusi kuluttajaturvallisuuslaki
Uusi kuluttajaturvallisuuslaki (920/2011) on vahvistettu tasavallan presidentin toimesta 22.7.2011 ja löytyy Tukesin intenet sivuilta: http://www.tukes.fi/fi/Toimialat/Kuluttajaturvallisuus/Lainsaadanto/
Koottua tietoa keskeisitä uudistuksista: http://www.tem.fi/kutul
Huomioitavaa mm: Laissa on säännöksiä kuluttajapalveluja tarjoavan tahon velvollisuudesta tehdä toiminnasta aloittamisesta etukäteen ilmoitus kunnan valvontaviranomaiselle sekä laatia toimintaansa koskeva kirjallinen turvallisuussuunnitelma eli turvallisuusasiakirja silloin, kun on kysymys palvelusta, johon saattaa liittyä merkittäviä riskejä. Tällaisia palveluja ovat esimerkiksi uimarannat, talviuintipaikat, uimahallit, maauimalat ja kylpylät. Ilmoitusvelvollisuus koskee vain uusia, lain voimaantulon jälkeen palvelun tarjoamisen aloittavia toiminnanharjoittajia, jotka tarjoavat tällaisia palveluita. Lain soveltamisalan vuoksi ilmoitusvelvollisuus ei kuitenkaan koskisi esimerkiksi luonnollisen henkilön muussa kuin elinkeinotoiminnassa ylläpitämää uimarantaa tai talviuintipaikkaa. Turvallisuusasiakirjan laatimisvelvollisuus sen sijaan koskee siirtymäajan jälkeen myös lain voimaan tullessa jo tarjottavia palveluita.
Kuluttajaturvallisuuslaki tulee voimaan 1.1.2012. Siihen asti noudatetaan voimassaolevan kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annetun lain (75/2004) säännöksiä. Palvelun tarjoajien, jotka tarjoavat edellä mainittuja, lain 6 §:n mukaisia palveluita lain voimaan tullessa, tulee laatia turvallisuusasiakirja kuuden kuukauden kuluessa lain voimaantulosta, eli näiden palveluiden osalta turvallisuusasiakirjan tulee olla laadittuna viimeistään 1.7.2012.
Muutoin uudessa laissa selkeytetään laissa käytettäviä käsitteitä. Samassa yhteydessä otetaan käyttöön käsite yleinen kuluttajaturvallisuuslainsäädäntö, kun tähän asti on ollut käytössä käsite yleinen tuoteturvallisuuslainsäädäntö. Lainsäädännössä tavoitteena on ehkäistä ennakolta terveys- ja omaisuusvaaroja, eli kuluttajaturvallisuuslaissa ei jatkossakaan säännellä korvausvastuuta koskevista kysymyksistä, kuluttajansuojalaissa säädetyistä seikoista, rikosoikeudellisista kysymyksistä, ympäristöhaitoista tai laatukysymykset siltä osin kuin kyse ei ole samalla kuluttajaturvallisuuteen liittyvistä asioista.
(Lähde: Tukes)
Palveluntarjoajan velvollisuudet
- Huolellisuusvelvollisuus: http://www.tukes.fi/fi/Toimialat/Kuluttajaturvallisuus/Vaatimuksia-palveluntarjoajalle/#Huolellisuusvelvollisuus
- Tietojen antaminen palvelusta: http://www.tukes.fi/fi/Toimialat/Kuluttajaturvallisuus/Vaatimuksia-palveluntarjoajalle/#Tietojen%20antaminen%20palvelusta
- Riskiarviointi ja omavalvonta: http://www.tukes.fi/fi/Toimialat/Kuluttajaturvallisuus/Vaatimuksia-palveluntarjoajalle/#Riskinarviointi%20ja%20omavalvonta
- Onnettomuuskirjanpito: http://www.tukes.fi/fi/Toimialat/Kuluttajaturvallisuus/Vaatimuksia-palveluntarjoajalle/#Onnettomuuskirjanpito
- Vaarallisesta palvelusta ilmoittaminen: http://www.tukes.fi/fi/Toimialat/Kuluttajaturvallisuus/Vaatimuksia-palveluntarjoajalle/#Vaarallisesta%20palvelusta%20ilmoittaminen
- Palveluntarjoajan ilmoittamisvelvollisuus: http://www.tukes.fi/fi/Toimialat/Kuluttajaturvallisuus/Vaatimuksia-palveluntarjoajalle/#Palvelun%20tarjoajan%20ilmoitusvelvollisuus
- Turvallisuusasiakirja: http://www.tukes.fi/fi/Toimialat/Kuluttajaturvallisuus/Vaatimuksia-palveluntarjoajalle/#Turvallisuusasiakirja
Milloin uinninvalvonta?
Kaikilla yleisö-/vapaauintivuoroilla on oltava viranomaisohjeet täyttävä uinninvalvoja paikalla. Uinninvalvojalla ei saa olla valvontaa selkeästi haittaavia tehtäviä, kuten allasbaari, -kahvio tms.
Asiakasmäärällä ei sinänsä ole merkitystä siihen, tarvitaanko uinninvalvojaa vai ei. Suuri asiakasmäärä saattaa vaatia lisävalvontaa/lisävalvojan. Yleisöuintiin verrattavaa toimintaa on myös, kun suljetussa allastilassa on jollakin ryhmällä vapaauintivuoro, vaikka käyttö olisi ajallisesti rajattu.
(Lähde: Kuluttajaviraston ohjeet uimahallien ja kylpylöiden turvallisuuden edistämiseksi)
Allasturvallisuutta tarkentava viranomaisohje (23.1.2007: KUV/336/53/2007)
Ohjeessa on tarkennuksia mm. seuraaviin asioihin:
- kylpyläasiakkaiden turvallisuus
- riskiarviointi
- turvallisuus hotellien allasosastoilla ym. vastaavissa paikoissa
- allasosasto
- kameravalvonta
- pelastusvalmius
SUH:n koulutusjärjestelmän koulutukset jotka antavat vaadittavat taidot uinninvalvojan toimeen (hyväksytysti suoritettu kurssi):
- Uinninvalvojakurssi
- International Pool Lifeguard
- Allasmestari
- Uimaopettajan jatkokurssi (poistunut koulutustarjonnasta 2007)
HUOM. Pätevyys pysyy voimassa suorittamalla viranomaisohjeissa vaadittavan vuosittaisen allasturvallisuuskoulutuksen (Trimmi-kurssi).Entä turvallisuus, kun kyseessä on pelkkä opetus- tai ohjaustilanne?
Kaikilla opetus- ja ohjausvuoroilla on opettajan tai ohjaajan oltava vähintään riittävän pelastustaitoinen ko. kohteeseen. Ohjaaja tai opettaja voi vastata vain omasta ryhmästään.
(Lähde: Kuluttajavirasto)
Miten turvallisuus varmistetaan uimahallin tai vastaavan paikan normaalin aukioloajan ulkopuolella?
Uimahallin aukioloaikojen ulkopuolella (jossa ei ole uinninvalvontaa uimahallin puolesta) olevien ryhmien osalta elinkeinonharjoittajan tai palveluntuottajan on hyvä tehdä turvallisuuden valvonnasta sopimus ko. ryhmän kanssa. Tällöin turvallisuuden valvonta on ryhmän vastuulla (vastuuhenkilö(t)). Tässä vastuu voidaan kuitenkin sopia vain vuokraajan omasta ryhmästä, ei koko uimahallissa mahdollisesti olevista henkilöistä.
Elinkeinonharjoittajan eli tässä tapauksessa uimahallin tulee kuitenkin varmistaa tavalla tai toisella, että valvojalla (vastuuhenkilöksi nimetyllä/nimetyillä) on myös näissä tapauksissa riittävästi pätevyyttä tähän työhön (riittävä pelastustaito).
Sopimus voidaan ja suositellaan tehtäväksi kirjallisesti.
SUH:n esimerkki käyttösopimusmallista; uimahallin tai vastaavan paikan allastilan normaalin aukioloajan ulkopuolisesta käytöstä (turvallisuunäkökulma).
(Lähde: Kuluttajavirasto)
Mikä on riittävä pelastustaito, -tieto ja -kyky kohteeseen, kun ei ole kyse yleisöuintiin verrattavasta tilanteesta?
SUH:n Trimmi-kurssin yhteydessä riittävän pelastustaidon arvioimiseen käytetään vesipelastuskyvyn osalta ”pienen altaan pelastusuintia” tai siihen verrattavaa vesipelastussuoritetta: uinti allas edestakaisin, jonka jälkeen sukelletaan "uhri" altaan haastavimmasta kohdasta pinnalle ja edelleen reunalla ja ylös - yhtäjaksoinen suoritus
Lisäksi riittävään pelastustaitoon kuuluu aina tietää ja taitaa valvottavan kohteen:
• Hälytysjärjestelmä
• Turvallisuusasiakirja
• Pelastusvälineet, niiden sijainti ja käyttö
• Ensiapuvälineistö
• Lisäksi vaaditaan 18 vuoden ikä
(Lähde: Kuluttajavirasto)
Mitkä ovat uinninvalvojan pätevyysvaatimukset?
Uinninvalvojalla tulee olla seuraavat tiedot ja taidot
• Tulee tietää erilaisissa pelastustapahtumissa ja –tilanteissa turvallisen toiminnan periaatteet.
• Tulee osata käytännössä toimia turvallisesti erilaisissa pelastustilanteissa, eli suoriutuu uinninvalvojan testiuinnista.
• Tulee tietää ja osata käyttää erilaisia pelastusvälineitä sekä huoltaa niitä.
• Tulee tietää ihmisen fysiologian perusteet, hydrostaattisen paineen vaikutukset, jotta hän pystyy toimimaan ensiaputilanteissa.
• Osaa hätäensiavun ja jatkotoimenpiteet.
• Tietää valvojan/hengenpelastajan tehtävät, oikeudet ja vastuut.
• Tulee osata asiakaspalvelun perusteet.
• Tulee hallita eri uintitekniikat.
• Lisäksi vaaditaan 18 vuoden ikä.
(Lähde: Kuluttajaviraston ohjeet uimahallien ja kylpylöiden turvallisuuden edistämiseksi)
Miten allasturvallisuus varmistetaan Kelan sopimuspaikoissa?
Allastoiminta Kelan vaikeavammaisten avoterapiastandardin alla:
Kelan vaikeavammaisten avoterapiapalveluissa valvojan pätevyytenä vaaditaan vähintään SUH:n Trimmi-kurssin suorittaminen tai vastaavan pituisen ja sisältöisen kurssin suorittaminen.
Tarkoittaa käytännössä, että ryhmän tai henkilön opettajan tulee olla kohteeseen riittävän pelastustaitoinen (ei tarkoiteta uinninvalvojan pätevyyttä).
Viite löytyy Kelan vaikeavammaisten avostandardiin liittyvistä tarkennuksista:
- Lomake jossa mainitaan allasturvallisuuden hoitamisesta vähintään Trimmi-kurssin suorittamista
- Edellä mainitun lomakkeeseen liittyvä lisäohje
Allastoiminta Kelan laitosmuotoisen standardin alla:
Allastilojen käytössä noudatetaan Kuluttajaviraston julkaisusarjan 2/2002 ohjetta, joka on
laadittu tuoteturvallisuuslain (914/1986) mukaisesti uimahallien ja kylpylöiden turvallisuuden
lisäämiseksi, ja turvallisuutta koskevien vähimmäisvaatimusten määrittämiseksi. Allastiloissa on
Kuluttajaviraston ohjeiden mukaisen pätevyyden omaava valvoja. Kelan kuntoutusasiakkaat
kuuluvat aina kyseisen ohjeen kohdassa 8.2 mainittuihin erityisryhmiin.
Tarkoittaa käytännössä: paikalla on aina oltava pätevä uinninvalvoja.
Viite löytyy Kelan laitosmuotoisen kuntoutuksen standardista (sivu viisi).
Laitosmuotoisen kuntoutuksen standardi: http://www.kela.fi/in/internet/liite.nsf/%28WWWAllDocsById%29/8CB38AF6DEC218EAC225753D00425B50/$file/standardi_15.pdf
Lähde: Kela 2010
Leirien ja vastaavien tapahtumien uintiturvallisuus
Laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta (75/2004) 1 § on ulotettu koskemaan elinkeinonharjoittajan lisäksi myös muuta palvelun tarjoajaa, kuten esim. seurakunnat ja kunnat. Joten rippileirit ovat lain soveltamisalalla. Lain 3 §:n mukaan palvelun tarjoajan on varmistettava olosuhteiden vaatiman huolellisuuden ja ammattitaidon edellyttämällä tavalla, että kuluttajapalveluksesta ei aiheudu vaaraa kuluttajan tai palveluksen vaikutuspiirissä olevan muun henkilön terveydelle.
Rippileirin järjestäjä on vastuussa uinninvalvonnan järjestämisestä.
Uinninvalvonnan osalta katsomme, että valvojan tulee olla 18 vuotta täyttänyt. Isosia voidaan käyttää apuna. Valvojalla tulee olla tietoa ja taitoa pelastamiseen, ja lisäksi hänen on oltava ensiaputaitoinen.
Henkilökunnalle ja isosille tulee antaa ohjeet siitä, miten uintiasioiden turvallisuuden kanssa menetellään: valvonnan järjestäminen, mahdolliset uintia koskevat rajoitukset jne. sekä avunhälyttämisohjeet. Leiriläisille on annettava myös ns. käyttäytymisohjeet uintiasioissa (milloin uidaan, ei yksin uimaan, mahdolliset uintia koskevat rajoitukset, missä saa uida jne.).
Uimarannalla tulee olla pelastusrengas ja heittoliinat ja pelastusvene tai -lautta.
Vastuu turvallisuudesta koskee kaikkia seurakunnan järjestämiä tai tarjoamia palveluja.
Aikuisten leirien osalta tulee riskit arvioida etukäteen ja toimia sitten sen mukaisesti. Riskin arvioinnissa tulee huomioida esim. osanottajien ikä ja kohderyhmä. Riskit kasvavat, jos joukko koostuu esim. vanhuksista tai liikuntavammaisista.
Lähde: Kuluttajavirasto
