Miten ihminen kelluu ja miksi hädässä olevat eivät kellu?
Kelluminen on muun uinnin osataito, jossa harjoittelemalla voit tulla hyvinkin taitavaksi. Kelluminen ja sen osaaminen on kuitenkin yksilöllistä, ja riippuu yksilön lihasmassasta, luiden painosta, painon jakautumisesta kehon eri osiin ja myös liikkuvuudesta. Mutta ennen kaikkea onnistuneeseen
kelluntaan vaaditaan rentoutta, kykyä luottaa veteen ja sen kantavuuteen, sekä oman hyvän kellumisasennon löytämistä.
Hyvin yleistä on, että miehet eivät osaa hyvin kellua: lihasmassa painaa, ja kädet eivät liikkuvuudeltaan asetu tasapainottamaan hyvää kellumisasentoa.
Harjoittelemalla voi kuitenkin tulla taitavaksi. Kuviokellunnassa yleensä kuitenkin kädet "scullaavat" (kädet piirtävät pientä kahdeksikkoa), ja taitavat urheilijat pystyvät pitämään itsensä pinnalla myös vaikeissa asennoissa pienelläkin liikkeellä.
Miksi sitten hukutaan? Ensinnäkin kelluakseen täytyy luottaa veteen ja osata uida - uimataidottomilta tämä puuttuu. Uimataitoisiakin toki hukkuu, ja se johtuu yleensä hyvin erilaisista tilannetekijöistä. Hukkumistilanne tuo mukanaan yleensä jotain äkillistä ja yllättävää (kylmäshokki, tajuttomuus, krampit yms.) ja tällöin on vaikeaa saada itsensä rennoksi kelluttelemaan. Yleensä tilanteessa pelästytään ja toimitaan väärin. Tästä kertoo jo se, että monet hukkuvat veteen, jossa jalat ylettyisivät pohjaan, tai se, että lähdetään uimaan kohti rantaa ja väsytään voimien ehtyessä. Suomen vesistöissä on kesälläkin kylmää, ja vedestä on ensisijaisesti pyrittävä pois, hypotermia iskee kelluttelijaan kesälläkin.
Näistä merkeistä tunnistat hukkuvan ihmisen
Valvonta mieluiten vedestä käsin
Rannan häämöttäessä luultua kauempana uimari joutuu usein paniikkiin. Silloin tärkeintä on yrittää rauhoittaa itsensä ja hankkia apua. Paras vaihtoehto lähiympäristön huomion herättämiseksi on huutaminen, sillä käsien nostaminen pois vedenpinnan yläpuolelle vaikeuttaa pinnalla pysymistä.
Pakokauhun vallassa oleva aikuinen saattaa hukkua, vaikka jalat yltäisivät pohjaan. Useimmiten matalikkoon hukkuu kuitenkin lapsi. Tämä johtuu puutteellisesta valvonnasta.
- Lasten uimista tulisi valvoa ensisijaisesti vedestä käsin ja niin, että lapsi on vanhemman ja rannan välissä. Mahdollisuuksien mukaan kannattaa aina pysytellä lapsille rajatulla uintialueella, SUH:n koulutussuunnittelija Tero Savolainen neuvoo.
Myös aikuisella pitäisi aina olla seuraa uimareissulla. Jos ei vedessä, kannattaa uimakaverin pysytellä näkö- ja kuuloetäisyyden ulottuvissa laiturilla.
Ei niin kuin elokuvissa
Hukkuvan uimarin tunnistaa helpoiten poikkeavasta käyttäytymisestä. Tajuissaan oleva ihminen luultavasti pärskii, huitoo ja yrittää herättää rannalla olevien huomion. Usein hukkuva ei kuitenkaan käyttäydy kuin elokuvissa. Tajuton ihminen saattaa kellua kasvot sekä suu vedessä ja pulpahtaa välillä pinnan alle.
- Tilanteeseen täytyy reagoida joka kerta, kun joku huutaa apua tai näyttää siltä, ettei tämä kontrolloi liikkeitään, Savolainen sanoo.
Nyrkkisääntö pelastamaan ryhdyttäessä on käyttää apuvälinettä. Ilman pelastusrengasta tai muuta kelluketta liikkeelle lähtevä vaarantaa myös oman henkensä. Jos omat taidot eivät riitä pelastamiseen, tärkeintä on hälyttää apua välittömästi.
Tarkkaile näitä merkkejä:
Vaikka hukkuvan käytös on aina yksilöllistä, seuraavat merkit saattavat kertoa, että vedessä oleva ihminen tarvitsee apuasi. - Pää syvällä vedessä, suu vedenpinnan tasolla
- Pää notkahtanut taakse ja suu auki
- Silmät lasittuneet ja tyhjät, hankaluuksia kohdistaa katsetta
- Silmät suljetut
- Hiukset valuneet otsan ja silmien päälle
- Pystyasennossa, ei käytä jalkojaan
- Hyperventiloi tai haukkoo henkeään
- Yrittää uida tiettyyn suuntaan, mutta ei näytä etenevän
- Yrittää kierähtää selälleen
- Yrittää ponnistella pois vedestä, hädin tuskin vedenpinnan yläpuolella
Listan lähde: mariovittone.com
|
