Etusivu Tiedotus Oletko sinä ollut vähällä hukkua?

Oletko sinä ollut vähällä hukkua?

Keräämme tietoja suomalaisten kokemista erilaisista läheltä piti -hukkumistilanteista, joita hyödynnämme tiedotus- ja koulutustoiminnassamme. Olemme kiinnostuneita muun muassa seuraavista asioista:

  • Miten jouduit hätätilanteeseen? Mitä tapahtui?
  • Mitä teit tilanteessa ja sen edetessä?
  • Pystyitkö tekemään hätääsi näkyväksi? Huusitko apua?
  • Olitko liikkeellä yksin?
  • Mihin asentoon vedessä jouduit?
  • Miten pelastauduit tai miten sinut pelastettiin?

Kerro meille omasta kokemuksestasi alla oleva lomakkeen välityksellä

KAIKKI VASTAUKSET KÄSITELLÄÄN LUOTTAMUKSELLISESTI. Voit kertoa tapahtumasta täysin nimettömänä, mutta halutessasi voit jättää lomakkeen alareunaan yhteystietosi, jotta voimme tehdä tarkentavia kysymyksia tarvittaessa.

Kerro tapahtumasta mahdollisimman tarkasti. Erityisen tarkasti toivomme saavamme tietoja tilanteeseen johtavista tekijöistä, ja siitä mitä itse tilanteessa tapahtui ja miten lopulta pelastuit.

Seuraavat kysymykset saattavat auttaa sinua kirjoittamisessa:

  • Missä ja mitä olit tekemässä, kun hätätilanne syntyi? (esimerkiksi: Olin pesemässä mattoja....)
  • Olitko tilanteessa yksin?
  • Miten tilanne syntyi, mikä laukaisi hädän? (esimerkiksi: Kurkotin veteen ja horjahdin...)
  • Miten itse reagoit tilanteeseen? Mitä ajattelit tilanteessa? Menetitkö tajuntasi?
  • Kuinka syvässä vedessä olit?
  • Tiesitkö keinoja pelastautumiseen? Miten yritit auttaa itseäsi? Pystyitkö huutamaan apua tai herättämään muuten huomiota? Miten?
  • Missä asennossa olit vedessä hätätilanteessa? Miten pian jouduit veden alle?
  • Miten sinä pelastuit tilanteesta? Miten sinut pelastettiin? 
  • Arvioi sitä, mikä olisi voinut estää tilanteen syntymisen? Mikä olisi voinut tilanteessa auttaa? 
  • Millainen oli oma kuntosi, olitko humalassa, väsynyt, ajattelematon tms?

 

 


Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia.



"Tästä eteenpäin muistan, että puhelin vesitiiviiseen pussiin ja selviytymispakkaus hypotermiakankaineen sekä tulentekovälineineen aina mukaan. Säätiedotus on hyvä myös tarkistaa."

Nuorille miehille oli käydä huonosti viime syksynä:

"Olimme kaverin kanssa lahdella kanootilla kalastamassa. Oli syksy ja jopa myrskyvaroitus oli annettu sille päivälle. Meloimme rantaa pitkin ja ajattelimme oikaista selän yli tuulen mukana toiselle rannalle. Ilta oli jo pimenemässä. Lahden keskellä tuuli ja aallokko oli odottamattoman voimakasta. Yritimme pitää kanoottia aallokon suuntaisesti, mutta kanootti kääntyili sivuille ja lopulta kaatui. 

Me putosimme noin 10 asteiseen veteen. Meillä molemmilla oli pelastusliivit, mutta lämpimät vaatteet imivät vettä. Panikoimme hetken kanoottia käännellen ja huomasimme, että se oli pullollaan vettä. Kaverini sanoi, että meidän täytyy NYT päättää, mitä teemme. Sanoin, että meidän pitää uida lähimpään saareen, joka sijaitsi noin 200 metrin päässä.

Aloitimme uimisen. Uiminen osoittautui todella vaikeaksi, koska keho kangistui täysin. Yritin pariin otteeseen vetää ystävääni, mutta tajusin että minun pitää pelastaa itseni. Yritin kaikkia uimatapoja, mutta mikään ei sujunut kunnolla. Lihakset eivät vaan toimineet. Matkani saareen oli tuskainen fyysisesti ja henkisesti. 

Ajattelin kuolemaa ja aallot työnsivät vettä nieluuni. Joskus ajattelin jopa luovuttamista. Suljin jossain vaiheessa silmäni ja "lepäsin" hetken. Kaverini oli jäänyt aikoja sitten taakseni. Avasin silmäni ja käännyin selkäuintiasennosta saarta päin ja näin kaislikon. Jalkani ylettyivät vihdoin maahan. Käännyin merelle päin ja aloin huutamaan kaverini nimeä. Monen minuutin hiljaisuuden jälkeen kuulin kaverini huudot ja hänkin pääsi rantaan kylmettyneenä ja sekavana.

Tiesimme että tilanne ei ollut vielä ohi, koska saari oli asuttamaton. Otimme märät vaatteet pois ja teimme tuulensuojan. Huusimme apua saarelta neljän tunnin ajan, kunnes pelastuslaitos haki meidät veneellä pois. Sairaalassa meidät todettiin terveiksi."