Vastauksia usein kysyttyihin allasturvallisuutta koskeviin kysymyksiin

Uusi kuluttajaturvallisuuslaki

Uusi kuluttajaturvallisuuslaki (920/2011) on vahvistettu tasavallan presidentin toimesta 22.7.2011 ja löytyy Tukesin intenet-sivuilta: http://www.tukes.fi/fi/Toimialat/Kuluttajaturvallisuus/Lainsaadanto/

Koottua tietoa keskeisitä uudistuksista: http://www.tem.fi/kutul

Huomioitavaa mm: Laissa on säännöksiä kuluttajapalveluja tarjoavan tahon velvollisuudesta tehdä toiminnasta aloittamisesta etukäteen ilmoitus kunnan valvontaviranomaiselle sekä laatia toimintaansa koskeva kirjallinen turvallisuussuunnitelma eli turvallisuusasiakirja silloin, kun on kysymys palvelusta, johon saattaa liittyä merkittäviä riskejä. Tällaisia palveluja ovat esimerkiksi uimarannat, talviuintipaikat, uimahallit, maauimalat ja kylpylät. Ilmoitusvelvollisuus koskee vain uusia, lain voimaantulon jälkeen palvelun tarjoamisen aloittavia toiminnanharjoittajia, jotka tarjoavat tällaisia palveluita. Lain soveltamisalan vuoksi ilmoitusvelvollisuus ei kuitenkaan koskisi esimerkiksi luonnollisen henkilön muussa kuin elinkeinotoiminnassa ylläpitämää uimarantaa tai talviuintipaikkaa. Turvallisuusasiakirjan laatimisvelvollisuus sen sijaan koskee siirtymäajan jälkeen myös lain voimaan tullessa jo tarjottavia palveluita.

Kuluttajaturvallisuuslaki tulee voimaan 1.1.2012. Siihen asti noudatetaan voimassaolevan kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annetun lain (75/2004) säännöksiä. Palvelun tarjoajien, jotka tarjoavat edellä mainittuja, lain 6 §:n mukaisia palveluita lain voimaan tullessa, tulee laatia turvallisuusasiakirja kuuden kuukauden kuluessa lain voimaantulosta, eli näiden palveluiden osalta turvallisuusasiakirjan tulee olla laadittuna viimeistään 1.7.2012.

Muutoin uudessa laissa selkeytetään laissa käytettäviä käsitteitä. Samassa yhteydessä otetaan käyttöön käsite yleinen kuluttajaturvallisuuslainsäädäntö, kun tähän asti on ollut käytössä käsite yleinen tuoteturvallisuuslainsäädäntö. Lainsäädännössä tavoitteena on ehkäistä ennakolta terveys- ja omaisuusvaaroja, eli kuluttajaturvallisuuslaissa ei jatkossakaan säännellä korvausvastuuta koskevista kysymyksistä, kuluttajansuojalaissa säädetyistä seikoista, rikosoikeudellisista kysymyksistä, ympäristöhaitoista tai laatukysymykset siltä osin kuin kyse ei ole samalla kuluttajaturvallisuuteen liittyvistä asioista.

(Lähde: Tukes)

Palveluntarjoajan velvollisuudet

-        Huolellisuusvelvollisuus: http://www.tukes.fi/fi/Toimialat/Kuluttajaturvallisuus/Vaatimuksia-palveluntarjoajalle/#Huolellisuusvelvollisuus

-        Tietojen antaminen palvelusta: http://www.tukes.fi/fi/Toimialat/Kuluttajaturvallisuus/Vaatimuksia-palveluntarjoajalle/#Tietojen%20antaminen%20palvelusta

-        Riskiarviointi ja omavalvonta: http://www.tukes.fi/fi/Toimialat/Kuluttajaturvallisuus/Vaatimuksia-palveluntarjoajalle/#Riskinarviointi%20ja%20omavalvonta

-        Onnettomuuskirjanpito: http://www.tukes.fi/fi/Toimialat/Kuluttajaturvallisuus/Vaatimuksia-palveluntarjoajalle/#Onnettomuuskirjanpito

-        Vaarallisesta palvelusta ilmoittaminen: http://www.tukes.fi/fi/Toimialat/Kuluttajaturvallisuus/Vaatimuksia-palveluntarjoajalle/#Vaarallisesta%20palvelusta%20ilmoittaminen

-        Palveluntarjoajan ilmoittamisvelvollisuus: http://www.tukes.fi/fi/Toimialat/Kuluttajaturvallisuus/Vaatimuksia-palveluntarjoajalle/#Palvelun%20tarjoajan%20ilmoitusvelvollisuus

-        Turvallisuusasiakirja: http://www.tukes.fi/fi/Toimialat/Kuluttajaturvallisuus/Vaatimuksia-palveluntarjoajalle/#Turvallisuusasiakirja

Lähde: www.tukes.fi

Mitä Turvallisuusasiakirjassa on uuden lain mukaan huomioitava yleisesti

·        Turvallisuusasiakirja on palvelun tuottajan ”työkalu”, joka luo pohjan turvalliselle toiminnan järjestämiselle.

·        Turvallisuusasiakirja voidaan yhdistää esimerkiksi pelastussuunnitelmaan

o   mutta turvallisuusasiakirjan ei ole tarkoitus olla ”liian raskas” päivittäiseen käyttöön. Voi olla että joissain tapauksissa siitä on syytä tehdä ns. pikaohjeet?

·        Turvallisuusasiakirja on oltava kaikilla toimijoilla

o   myös allastilaa käyttävällä palvelun tuottajalla joka tuo oman palvelunsa jonkin toisen allastilaan

o   pois lukien: Seura tai kerho joka tuottaa palvelun vain omien jäsenten tarpeeseen (palvelun käyttäjinä vain omat jäsenet) ja toiminta ei ole liiketaloudellista (voittoa tuottavaa).

o   Huomaa: Jos seuran tuottama palvelu on merkittävä tulon lähde (uimakoulut) niin tällöin palvelu ylittää Kuluttajaturvallisuuslain kynnyksen ja seuran on tuotettava ko. toimintaa turvallisuusasiakirja vaikka kyseessä on palvelu vain jäsenille.

·        Hallin on huomioitava omassa turvallisuusasiakirjassa hallin ulkopuoliset käyttäjät / tilan vuokraajat.

·        Onnettomuuskirjanpito tulee myös muistaa.

·        Niiltä osin mitä esimerkiksi terveydensuojelulaki ei määrittele (uinninvalvonta), noudatetaan myös sosiaalipuolella Kuluttajaturvallisuuslakia.

Seurojen ja kerhojen palvelut eivät kuulu Kuluttajaturvallisuuslain piriin niiltä osin kun he järjestävät  palvelua vain omille jäsenille (harjoitusvuorot yms.). Poislukien; vaikka palvelu olisi vain jäsenille mutta sillä on merkitystä seuran toiminnalle taloudellisesti niin tältä osin ko. palvelu kuuluu Kuluttajaturvallisuuslain piiriin (esimerkiksi uimakoulut tai vastaavat).

Lähde: SUH Uimahallifoorumi 10.10.2012 Helsinki /  Pipsa Korkolainen ylitarkastaja Kuluttajaturvallisuusosasto

Turvallisuusasiakirjassa on selvitettävä, jollei se ole erityisestä syystä kohteena olevan palvelun osalta tarpeetonta:

1.    palvelun tarjoajan nimi, kotipaikka ja yhteystiedot

2.    turvallisuusasioista vastaavat

3.    ennakoitavat vaaratilanteet ja niiden mahdolliset seuraukset

4.    toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi

5.    ohjeet erilaisia 3 kohdan mukaisesti ennakoituja onnettomuus-, vaara- ja vahinkotilanteita varten

6.    palvelun tarjoamisessa mukana olevien turvallisuusasioihin liittyvä perehdyttäminen ja kouluttaminen sekä mahdolliset pätevyys- ja koulutusvaatimukset

7.    palvelussa käytettävät tilat, rakenteet, välineet, reitit, eläimet, henkilösuojaimet ja muu tarpeisto sekä niitä ja niiden huoltoa ja kunnossapitoa koskevat vaatimukset

8.    palvelun tarjoamiseen liittyvät olosuhderajoitukset

9.    palvelun suurin mahdollinen turvallinen asiakasmäärä eri olosuhteissa sekä palveluun osallistuvien terveydentilaa, fyysistä kuntoa, kokemusta koulutusta ja muita vastaavia seikkoja koskevat vaatimukset

10. palvelun vaikutuspiirissä olevien muiden kuin asiakkaiden turvallisuuden varmistamiseksi tarpeelliset toimenpiteet

11. miten erilaiset onnettomuus-, vaara-, ja vahinkotilanteet kirjataan ja miten näin kerättyä tietoa käytetään hyväksi turvallisuuden kehittämisessä

12. menettely kuluttajaturvallisuuslain 8 §:ssa säädetyn ilmoitusvelvollisuuden noudattamiseksi

13. miten suunnitelmaan sisältyvät tiedot saatetaan palvelun tarjoamisessa mukana olevien tietoon

mitä kulutustavaroista ja kuluttajapalveluksista annettavista tiedoista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (613/2004) säädettyjä tietoja annetaan palveluun osallistuville ja palvelun vaikutuspiirissä oleville ja miten nämä tiedot annetaan.

Turvallisuusasiakirjassa on tarpeen mukaan otettava huomioon myös kohteen tai sen rakenteen tavanomaisesta poikkeava käyttö

Milloin uinninvalvonta?

Kaikilla yleisö-/vapaauintivuoroilla on oltava viranomaisohjeet täyttävä uinninvalvoja paikalla. Uinninvalvojalla ei saa olla valvontaa selkeästi haittaavia tehtäviä, kuten allasbaari, -kahvio tms.

Asiakasmäärällä ei sinänsä ole merkitystä siihen, tarvitaanko uinninvalvojaa vai ei. Suuri asiakasmäärä saattaa vaatia lisävalvontaa/lisävalvojan. Yleisöuintiin verrattavaa toimintaa on myös, kun suljetussa allastilassa on jollakin ryhmällä vapaauintivuoro, vaikka käyttö olisi ajallisesti rajattu.

(Lähde: Kuluttajaviraston ohjeet uimahallien ja kylpylöiden turvallisuuden edistämiseksi)

Allasturvallisuutta tarkentava viranomaisohje (23.1.2007: KUV/336/53/2007)

Ohjeessa on tarkennuksia mm. seuraaviin asioihin:

• kylpyläasiakkaiden turvallisuus
• riskiarviointi
• turvallisuus hotellien allasosastoilla ym. vastaavissa paikoissa
• allasosasto
• kameravalvonta
• pelastusvalmius
  
  

SUH:n koulutusjärjestelmän koulutukset, jotka antavat vaadittavat taidot uinninvalvojan toimeen (hyväksytysti suoritettu kurssi):

• Uinninvalvojakurssi
• International Pool Lifeguard
  
• Allasmestari
• Uimaopettajan jatkokurssi (poistunut koulutustarjonnasta 2007)
• Hengenpelastajan peruskurssi (poistunut koulutustarjonnasta 2007)
  

HUOM. Pätevyys pysyy voimassa suorittamalla viranomaisohjeissa vaadittavan vuosittaisen allasturvallisuuskoulutuksen (Trimmi-kurssi).

Miten turvallisuus varmistetaan, kun kyseessä on pelkästään opetus- tai ohjaustilanne?

Kaikilla opetus- ja ohjausvuoroilla on opettajan tai ohjaajan oltava vähintään riittävän pelastustaitoinen ko. kohteeseen. Ohjaaja tai opettaja voi vastata vain omasta ryhmästään.

(Lähde: Kuluttajavirasto)

Miten turvallisuus varmistetaan uimahallin tai vastaavan paikan normaalin aukioloajan ulkopuolella?

Uimahallin aukioloaikojen ulkopuolella (jossa ei ole uinninvalvontaa uimahallin puolesta) olevien ryhmien osalta elinkeinonharjoittajan tai palveluntuottajan on hyvä tehdä turvallisuuden valvonnasta sopimus ko. ryhmän kanssa. Tällöin turvallisuuden valvonta on ryhmän vastuulla (vastuuhenkilö(t)). Tässä vastuu voidaan kuitenkin sopia vain vuokraajan omasta ryhmästä, ei koko uimahallissa mahdollisesti olevista henkilöistä.

Elinkeinonharjoittajan eli tässä tapauksessa uimahallin tulee kuitenkin varmistaa tavalla tai toisella, että valvojalla (vastuuhenkilöksi nimetyllä/nimetyillä) on myös näissä tapauksissa riittävästi pätevyyttä tähän työhön (riittävä pelastustaito).

Sopimus voidaan ja suositellaan tehtäväksi kirjallisesti.

SUH:n esimerkki käyttösopimusmallista; uimahallin tai vastaavan paikan allastilan normaalin aukioloajan ulkopuolisesta käytöstä (turvallisuunäkökulma).

(Lähde: Kuluttajavirasto)

Mikä on riittävä pelastustaito, -tieto ja -kyky kohteeseen, kun ei ole kyse yleisöuintiin verrattavasta tilanteesta?

SUH:n Trimmi-kurssin yhteydessä riittävän pelastustaidon arvioimiseen käytetään vesipelastuskyvyn osalta ”pienen altaan pelastusuintia” tai siihen verrattavaa vesipelastussuoritetta: uinti allas edestakaisin, jonka jälkeen sukelletaan "uhri" altaan haastavimmasta kohdasta pinnalle ja edelleen reunalla ja ylös - yhtäjaksoinen suoritus

Lisäksi riittävään pelastustaitoon kuuluu aina tietää ja taitaa valvottavan kohteen:
• Hälytysjärjestelmä
• Turvallisuusasiakirja
• Pelastusvälineet, niiden sijainti ja käyttö
• Ensiapuvälineistö
• Lisäksi vaaditaan 18 vuoden ikä

(Lähde: Kuluttajavirasto)

Mitkä ovat uinninvalvojan pätevyysvaatimukset?

Uinninvalvojalla tulee olla seuraavat tiedot ja taidot

• Tulee tietää erilaisissa pelastustapahtumissa ja –tilanteissa turvallisen toiminnan periaatteet.
• Tulee osata käytännössä toimia turvallisesti erilaisissa pelastustilanteissa, eli suoriutuu uinninvalvojan testiuinnista.
• Tulee tietää ja osata käyttää erilaisia pelastusvälineitä sekä huoltaa niitä.
• Tulee tietää ihmisen fysiologian perusteet, hydrostaattisen paineen vaikutukset, jotta hän pystyy toimimaan ensiaputilanteissa.
• Osaa hätäensiavun ja jatkotoimenpiteet.
• Tietää valvojan/hengenpelastajan tehtävät, oikeudet ja vastuut.
• Tulee osata asiakaspalvelun perusteet.
• Tulee hallita eri uintitekniikat.
• Lisäksi vaaditaan 18 vuoden ikä.

(Lähde: Kuluttajaviraston ohjeet uimahallien ja kylpylöiden turvallisuuden edistämiseksi)

Allasturvallisuus ns. Kelan sopimuspaikoissa (Kelan vaatimukset turvallisuuden hoitamisesta)

a) Allastoiminta Kelan vaikeavammaisten avoterapiastandardin alla

Kelan vaikeavammaisten avoterapiapalveluissa "valvojan" pätevyytenä vaaditaan vähintään SUH:n mukaisen Trimmi-kurssin suorittaminen tai vastaavan pituisen ja sisältöisen kurssin suorittaminen.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että ohjaajan - opettajan (yksilöterapiaa) tulee olla ko. kohteeseen riittävän pelastustaitoinen (ei tarkoiteta uinninvalvojan pätevyyttä).

 

b) Allastoiminta Kelan laitosmuotoisen standardin alla

Allastilojen käytössä noudatetaan Kuluttajaviraston julkaisusarjan 2/2002 ohjetta, joka on laadittu tuoteturvallisuuslain (914/1986) mukaisesti uimahallien ja kylpylöiden turvallisuuden lisäämiseksi, ja turvallisuutta koskevien vähimmäisvaatimusten määrittämiseksi. Allastiloissa on Kuluttajaviraston ohjeiden mukaisen pätevyyden omaava valvoja. Kelan kuntoutusasiakkaat kuuluvat aina kyseisen ohjeen kohdassa 8.2 mainittuihin erityisryhmiin.

Tämä tarkoittaa käytännössä, että paikalla on aina oltava pätevä uinninvalvoja.

Viitteet edellä mainittuihin vaatimuksiin löytyvät Kelan verkkosivuilta ko. standardin kohdalta / sen ohjeista.

Leirien ja vastaavien tapahtumien uintiturvallisuus

2004 voimaan tullut Laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta (75/2004) 1 § ulottui koskemaan elinkeinonharjoittajan lisäksi myös muita palvelun tarjoajia, kuten esim. seurakuntia ja kuntia, joten rippileirit olivat myös lain soveltamisalalla. 1.1.2012 voimaan tullut Kuluttajaturvallisuuslaki ei tuonut muutoksia edellä mainittuun, vaan koskee myös edeltäjänsä tavoin kaikkia palveluntarjoajia (lukuun ottamatta kerhoja / liikunta-/urheiluseuroja niiltä osin kun heidän palvelu koskee vain omia jäseniä ja ko. palvelulla ei ole taloudellista merkitystä).

Rippileirin järjestäjä on vastuussa uinninvalvonnan järjestämisestä ja sen turvallisuudesta.

Uinninvalvonnan tulee olla 18 vuotta täyttänyt. Isosia voidaan käyttää apuna. Valvojalla tulee olla tietoa ja taitoa pelastamiseen, ja lisäksi hänen on oltava ensiaputaitoinen.

Henkilökunnalle ja isosille tulee antaa ohjeet siitä, miten uintiasioiden turvallisuuden kanssa menetellään: Valvonnan järjestäminen, mahdolliset uintia koskevat rajoitukset jne. sekä avunhälyttämisohjeet. Leiriläisille on annettava myös  käyttäytymisohjeet uintiasioissa (milloin uidaan, ei yksin uimaan, mahdolliset uintia koskevat rajoitukset, missä saa uida jne.).

Uimarannalla tulee olla tarpeelliset pelastusvälineet: Pelastusrengas ja heittoliinat ja pelastusvene tai -lautta. Uimarannan turvallisuutta ohjeistetaan Opetusministeriön liikuntapaikkajulkaisussa 90: Uimarantaoppas.

Vastuu turvallisuudesta koskee kaikkia palveluja.

Huomioitavaa on myös: Laki nuorista työntekijöistä 998/1993 sekä
* Valtioneuvoston asetus nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä 475/2006.
* Nuoren (alle 18-vuotiaan) henkilön voi antaa tehdä työtehtäviä, joissa esiintyy esim. huomattavaa vastuuta omasta tai muiden turvallisuudesta vain kokeneen ja ammattitaitoisen

(Lähteet: Kuluttajavirasto – Tukes)