Hyppää sisältöön

Uimataito Suomessa

Uinti on elämänkaarilaji, jota on mahdollista harrastaa vauvasta vaariin. Lapsiperheille se on yhteinen lapsuusajan harrastus vauvauinnista lähtien. Moni ikäihminen myös pitää toimintakykyään yllä päivittäisellä uimahallikäynnillä.

Suomessa uimataito määritellään kansalaistaidoksi, joka jokaisen maassamme asuvan tulisi olla mahdollisuus oppia ennen kaikkea liikkuakseen turvallisesti vesillä ja veden äärellä.

Uimataidon oppimiseen Suomessa on monia mahdollisuuksia. Uimahalli ja kylpyläverkosto on kattava ympäri Suomea. Paikalliseen uimahalliin pääsee uimaan edullisesti. Uimahallit, uimaseurat ja paikalliset toimijat järjestävät uimakouluja niin lapsille kuin aikuisille. Parhaiten lähimmän uimakoulusi löydät tutustumalla lähimmän uimahallin tai uimaseuran kurssitarjontaan.

Uimataidon määritelmä

Suomessa käytetään uimataidon määritelmänä Pohjoismaista uimataitomääritelmää:

Henkilö, joka pudottuaan syvään veteen niin, että pää käy veden alla ja päästyään uudelleen pinnalle, ui yhtäjaksoisesti 200 metriä, josta 50 metriä selällään, on uimataitoinen.

Tutkittua uimataidosta

Lasten uimataito

Kuudesluokkalaisten uimataitoa tutkitaan kansallisella uimataitotutkimuksella määräajoin. Viimeisin uimataitotutkimus toteutettiin vuonna 2022 SUH:n, Jyväskylän yliopiston ja Opetushallituksen yhteistyönä. Tutkimuksen mukaan: 

  • Valtakunnallisesti kuudesluokkalaisista 55 % on uimataitoisia. Määrä on laskenut selvästi vuodesta 2016, jolloin uimataitoisia kuudesluokkalaisia oli 76 %. 
  • Oppilaiden taidoissa havaittiin ensimmäistä kertaa eroja sukupuolien välillä: Pojista 60 %, tytöistä 51 % ja muunsukupuolisista 40 % ilmoitti olevansa uimataitoisia. Täysin uimataidottomia oli noin 2–5 % sukupuolesta riippuen. Myös uimataidottomien määrä on kasvanut vuodesta 2016, jolloin vain yksi prosentti ilmoitti olevansa täysin uimataidoton.

Tutkimuksessa selvitettiin myös, mitkä tekijät edistävät tai estävät oppilaiden osallistumista koulujen uintitunneille. Oppilaita innosti koulun uintitunneille osallistumisessa eniten vapaa-ajalla uimahallissa käyminen ja kaverit. Uintitunneille osallistumista esti korona-aikana niiden puuttuminen, mutta lisäksi osallistumiseen vaikutti muun muassa epävarmuus omasta kehosta ja epämukavuus riisuutua ja peseytyä muiden edessä.

Uimataitotutkimuksessa 2022 selvitettiin kuudesluokkalaisten lisäksi ensimmäistä kertaa esikoululaisten vesitaitoja sekä koronapandemian vaikutuksia koulujen uinninopetukseen.

Aikuisten uimataito

Aikuisten uimataitoa tutkittiin edellisen kerran Kansalaisliikuntataidot -kyselytutkimuksessa vuonna 2022 Tutkimuksessa selvitettiin yli 18-vuotiaiden uimataidon osaamista, merkitystä itselle ja yhteiskunnalle, uinnin harrastamisen motiiveja ja olosuhteita sekä harrastamisen esteitä. Tutkimukseen vastanneista aikuisista 53 % ilmoitti olevansa uimataitoisia Pohjoismaisen määritelmän mukaan.

Aiemmat uimataitotutkimukset

Kuudesluokkalaisten uimataito Suomessa 2016 -tutkimusraportti. LIKES. Teksti Matti Hakala, Kuvat Jouni Kallio. Kansikuvassa kaksi nuorta poikaa uima-altaassa nojaamassa altaan reunaan.

Kuudesluokkalaisten uimataito Suomessa 2016

Matti Hakala (LIKES)

Kuudesluokkalaisten ja aikuisten uimataito Suomessa vuonna 2011 -tutkimusraportti. Tekijät: Katja Rajala ja Anna Kankaanpää. Kansikuvassa nuori tyttö punaisissa uimalaisessa ui selkäuintia uima-altaassa.

Kuudesluokkalaisten ja aikuisten uimataito 2011

Katja Rajala ja Anna Kankaanpää (LIKES)

Kuva Kuudesluokkaisten ja aikuisten uimataito Suomessa 2006 -tutkimusraportista. Tekijät Matti Hakamäki ja Katja Rajala. LIKES, Opetushallitus, Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto. Kansikukuvassa ui nuori tyttö ja keski-ikäinen mies.

Kuudesluokkalaisten ja aikuisten uimataito Suomessa 2006

Matti Hakamäki ja Katja Rajala (LIKES)

Kuudesluokkalaisten uimataito Suomessa vuonna 2000 -tutkimusraportti. Suomen Uimaopetus- ja Hengenepelastusliitto ry.

Kuudesluokkalaisten uimataito Suomessa 2000

LIKES ja Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto

Lisätietoja

Tero Savolainen

Koulutussuunnittelija
010 3407 335
tero.savolainen@suh.fi